Centria-ammattikorkeakoulun musiikin koulutus antaa valmiudet nykyaikaiseen musiikin opettajan työhön. Centrian musiikkipedagogiopiskelijana sinulla on neljä vuotta aikaa hioa instrumenttitaitojasi ja pedagogista osaamista. Voit valita klassisen musiikin, rytmimusiikin tai kansanmusiikin opinnot ja opiskelu yli genrerajojen on myös mahdollista.

Tutkinto: Musiikkipedagogi (AMK)

• Opintomuoto: Päivätoteutus
•  Opintojen laajuus: 4 vuotta, 240 opintopistettä
•  Kampus: Talonpojankatu 2 ja Pitkänsillankatu 16, Kokkola
•  Aloituspaikat: 20
•  Haku alkaa: 13.03.2024 klo 08:00
•  Haku päättyy: 27.03.2024 klo 15:00
•  Koulutus alkaa syyskuussa 2024
•  Linkki opinto-oppaaseen
•  Hae koulutukseen tästä
•  Opetuskieli: Suomi

Koulutuksen kuvaus

Tarjoamme opetusta kolmessa musiikkigenressä. Voit valita klassisen musiikin, rytmimusiikin tai kansanmusiikin opinnot ja opiskelu yli genrerajojen on myös mahdollista. Suomen ammattikorkeakouluista vain Centriassa on mahdollisuus opiskella kansanmusiikkia suuntautumisvaihtoehtona. Vaikka opinnot toteutetaankin päivätoteutuksena, varaamme muutaman paikan myös opiskelijoille, jotka haluavat suorittaa opintonsa monimuotoisesti, jolloin opintoja voi suorittaa työn ohella tai pidemmän välimatkan päästä. Teemme tällöin opiskelijan kanssa henkilökohtaisen suunnitelman etä- ja lähipäivistä. 

Centriasta valmistut musiikin alan ammattilaiseksi. Opintoihin sisältyy myös pedagogiset opinnot, joten saat valmistuttuasi myös instrumenttiopettajan pätevyyden. Opintojen sisältö riippuu osin valitsemastasi suuntautumisvaihtoehdosta. Centrian musiikin koulutukseen haet valitsemallasi instrumentilla tai instrumenteilla. Lisäksi sinun on päätettävä, hakeudutko musiikin ohjaajan vai instrumenttipedagogin suuntautumisvaihtoehtoon.

Hakuvaiheessa tehdyt valinnat määrittävät opiskelun sisältöjä alusta alkaen. Instrumenttipedagogin suuntautumisvaihtoehdossa keskitytään pääinstrumentin soittotaitojen kehittämiseen ja syventämiseen, ja opintojen lopuksi suoritetaan päättönäyte. Musiikin ohjaaja opiskelee pääaineen lisäksi myös mm. sivuinstrumenttia sekä orkesterin ja kuoron johtoa tähdäten mahdollisimman monipuoliseen osaamiseen musiikin alalla. Musiikkipedagogin perusopintoihin kuuluu kaikille yhteisiä musiikin hahmotusaineita, muun muassa teoriaopintoja ja säveltapailua.

Osallistut opiskelun aikana useisiin ammattiosaamista ja -identiteettiä kehittäviin konsertteihin ja produktioihin, joiden kautta pääset verkostoitumaan työelämän edustajien kanssa. Vierailevat taiteilijat ja erilaiset mestarikussit tuovat opintoihin sisältöä musiikin työelämäkentältä eri genreistä. Musiikin alalla verkostoituminen on tärkeää, ja opintojesi aikana sinulla avautuu useita mahdollisuuksia soittaa konserteissa yhdessä huippuammattilaisten kanssa. 

Musiikin koulutuksessa opetus tapahtuu pääsääntöisesti arkipäivisin Talonpojankadun kampuksellamme Kokkolassa, mutta osan opinnoista voi suorittaa myös verkko-opintoina. Opintoihin sisältyy lisäksi itsenäistä opiskelua. Saat opetusta sekä yksilö- että ryhmätunneilla. Opinnot on ryhmitelty jaksoihin, ja oma opintopolkusi suunnitellaan osaamisperusteisesti juuri sinulle sopivaksi. Pyrimme räätälöimään koulutusta ja sen sisältöä vastaamaan opiskelijoidemme tarpeita.

Lisätietoa koulutuksesta

Koulutuksen sisältö−

Koulutuksen opetussuunnitelmaan voit tutustua täällä.

Centrian musiikkipedagogikoulutuksessa lähiopetusta on arkipäivisin Talonpojankadun kampuksella Kokkolassa. Osan opinnoista voit suorittaa verkon kautta. Opintoihin kuuluu myös itsenäistä opiskelua. 

Musiikkipedagogiopinnot koostuvat ydinopinnoista sekä profiloivista opinnoista, joihin sisältyy syventäviä opintoja valitsemastasi genrestä, vapaasti valittavia opintoja sekä opetusharjoittelua ja opinnäytetyö. Opintojen aikana opiskelet laajasti musiikin hahmotusaineita, rytmiikkaa ja harmoniaa sekä musiikin sovitusta ja soitinnusta. Opintoihin sisältyy valitsemasi instrumentin opintoja sekä yhteismusisointia. Pääset lisäksi osallistumaan mielenkiintoisiin produktioihin, konsertteihin ja muihin tapahtumiin, joissa laajennat verkostoasi ja saat hyvää esiintymiskokemusta. Opintoihisi sisältyy myös 60 opintopisteen laajuiset pedagogiset opinnot, jotka antavat sinulle instrumenttiopettajan pätevyyden. Opintoihin kuuluu myös opetusharjoittelua, jossa pääset käytännön tasolla ohjaamaan oppilaita. Opetusharjoittelun myötä saat tarvittavat tiedot ja taidot opetuksen suunnittelusta, arvioinnista ja toteutuksesta. 

Musiikkipedagogin (AMK) koulutus on laajuudeltaan 240 opintopistettä ja sen suorittaminen kestää noin 4 vuotta. 

Suuntautumisvaihtoehdot−

Voit valita klassisen musiikin, rytmimusiikin tai kansanmusiikin opinnot. Meillä voit opiskella myös yli genrerajojen. Lisäksi sinun on jo hakuvaiheessa päätettävä, hakeudutko musiikin ohjaajan vai instrumenttipedagogin suuntautumisvaihtoehtoon. 

Musiikin ohjaaja opiskelee pääinstrumentin lisäksi myös mm. sivuinstrumenttia sekä orkesterin ja kuoron johtoa tähdäten mahdollisimman monipuoliseen osaamiseen musiikin alalla.

Instrumenttipedagogin suuntautumisvaihtoehdossa keskitytään pääinstrumentin soittotaitojen kehittämiseen ja opintojen lopuksi suoritetaan päättönäyte. Klassisen musiikin opinnoissa voit valita instrumenttipedagogin suuntautumisvaihtoehdon osaksi kamarimusiikkipainotuksen eli keskityt yhteismusisointiin. Tällöin saat viikoittaisen yksityistuntisi lisäksi runsaasti kamarimusiikkiohjausta, jonka kautta pääset tutustumaan eri aikakausien ohjelmistoihin ja tyyleihin. 

Opinnäytetyö−

Opinnäytetyö on musiikkipedagogin opintojen loppuvaiheessa tehtävä taiteellinen, pedagoginen, toiminnallinen tai tieteellinen työ – tai näiden yhdistelmä. Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää opiskelijan asiantuntijuutta valitussa aiheessa. Opinnäytetyön laajuus on 15 opintopistettä. 

Löydät Centrian opiskelijoiden tekemiä opinnäytetöitä Theseus-verkkokirjastosta osoitteessa www.theseus.fi. 

Uramahdollisuudet−

Musiikkipedagogi (AMK) -tutkinnon suorittaminen antaa kelpoisuuden musiikkioppilaitoksen opettajan virkaan. Musiikkipedagogi voi myös työskennellä kuntien opetus- ja kulttuuritoimen eri tehtävissä sekä ammatillisen toisen asteen opettajana.

Centria-ammattikorkeakoulusta valmistuneita musiikkipedagogeja (AMK) toimii mm.

• musiikkioppilaitoksien lehtoreina,
• päätoimisina instrumenttiopettajina,
• laulajina Kansallisoopperan kuorossa,
• teatterimuusikkoina,
• ammattiyhtyeiden jäseninä,
• kuoronjohtajina,
• harrastustoiminnan ohjaajina
• yrittäjinä,
• freelance-muusikkoina,
• projektipäällikköinä,
• studioassistentteina
• tuottajina sekä
• oppilaitoksen suunnittelijaopettajina.

Kansainvälistyminen−

Centria tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet kansainvälistymiseen. Meillä on 130 yhteistyökorkeakoulua ympäri maailman, joten voit halutessasi lähteä opiskelijavaihtoon johonkin yhteistyökorkeakouluistamme. Centrian musiikkipedagogiopiskelijana käytettävissäsi on koko Erasmus- ja Nordplus-vaihtokoulujen verkosto. Hyvä aika opiskelijavaihdolle on erityisesti toisen ja kolmannen opiskeluvuoden aikana. Kansainvälisesti aktiivisten opettajiemme sekä koulutuksessa vierailevien ulkomaalaisten opettajien ja opiskelijoiden kautta pääset tutustumaan opiskelu- ja työmahdollisuuksiin ulkomailla. 

Jatko-opintomahdollisuudet−

Musiikkipedagogi (AMK) -tutkinto vastaa yliopiston kandin tutkintoa, joten voit halutessasi jatkaa opintojasi suorittamalla maisterin tutkinnon jossakin yliopistossa Suomessa tai ulkomailla. Centria Master School tarjoaa myös mahdollisuuden suorittaa musiikkipedagogin ylemmän AMK-tutkinnon.

Opettajat

Omaan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan voi valita kursseja kaikilta suuntautumisvaihtoehdoilta  ja näin hankkia mahdollisimman monipuolisen koulutuksen vastaamaan työkentän tarpeita. Musiikissa työskentelee päätoimisten lehtorien lisäksi noin 40 tuntiopettajaa eri instrumenteissa, oman musiikin tuottamisessa ja yhtyeiden kouluttajina.

Kokkolan vahvuutena on myös Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin jäsenten osallistuminen jousisoitinten tuntiopetukseen ja orkesterivalmennukseen. Vakituinen vierailijasopimus on solmittu Mari Palon (klassinen laulu), Antti Annolan (laulukoulutus), Petja Kainulaisen (sello), Teemu Kupiaisen ja Kreeta-Maria Kentalan (viulu) kanssa.

Koulutus genreittäin

Klassinen−

• Juho Alakärppä, lehtori, säestys ja kamarimusiikki, klassisen musiikin genrevastaava

Juho Alakärppä (s. 1983) opiskeli Sibelius-Akatemiassa professori Liisa Pohjolan johdolla sekä Kölnin, Münchenin ja Wienin musiikkikorkeakouluissa.

Alakärpän soittoa on kuultu kotimaassa Helsingin juhlaviikoilla ja Espoon Urkuyö ja aaria -festivaalilla sekä ulkomailla mm. Wienin Musikvereinin Gläserner-salissa, Itävallan kulttuurifoorumissa New Yorkissa, Oxford Arts -festivaalilla sekä Oslon oopperan lied-konserttisarjassa. Hän on nauhoittanut lauluja Suomen Yleisradiolle vuodesta 2010. Laulajapartnereina ovat olleet mm. Aarne Pelkonen, Ville Rusanen, Essi Luttinen, Melis Jaatinen, Niina Keitel, Hedvig Paulig, Kaisa Ranta, Paul Schweinester ja Thomas Stimmel. Viime aikoina hän on saanut esittää konserteissa yhä enemmän myös muuta kamarimusiikkia. 

Alakärppä opettaa Lied-musiikkia myös Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa ja on nuorten laulajien ja pianistien koulutukseen keskittyvän Suomen lied-akatemia ry:n perustajajäsen.

• Ulla Lampela, sello
• Annika Mylläri, koulutusalapäällikkö, klassinen laulu

Annika Mylläri valmistui maisteriksi Sibelius-Akatemiasta v.1992 – sekä huilunsoitonopettajaksi että musiikinopettajaksi. Klassisen laulun opintoja hän jatkoi New Yorkissa, USAssa, ja debytoi mm. Cargenie Hallissa ja Kennedy Centerissä (Washington D.C.).

Annika oli mukana perustamassa Kokkolan Oopperayhdistystä v. 2004 yhdessä sopraano Anu Komsin ja kapellimestari Sakari Oramon kanssa ja esiintyi solistina lähes kaikissa tuotannoissa. Vuonna 2008 yhdistys sai vastaanottaa Taiteen Valtionpalkinnon ja vuonna 2009 levytys Sebastian Fagerlundin Döbeln oopperasta sai ”Vuoden Levy” tunnustuksen YLEltä. Kesällä 2015 julkaistiin levytys Ahti Karjalainen – elämä, Kekkonen ja teot Heinz-Juhani Hofmannin musiikkiin ja Juha Hurmeen librettoon ja se oli Emma-ehdokkaana vuonna 2016.

Mylläri on toiminut myös Pietarsaaren Schaumansalin toimitusjohtajana vuosina 2013–2016 kehittäen uuden konserttisalin toimintaa ja prosesseja.

Vuonna 2017 Annika siirtyi Centria-ammattikorkeakouluun ja aloitti musiikin koulutusalapäällikkönä vuonna 2018. Nykyään aika jakaantuu hallintotehtävien, projektien, klassisen laulun opetuksen ja taiteelliseen työskentelyn kesken. Tammikuussa 2021 Mylläri aloitti tohtoriopinnot Jyväskylän yliopistossa osa-aikaisesti.

• Hanna Pakkala, kamarimusiikki, alttoviulu

Hanna Pakkala (s. 1985) on opiskellut alttoviulunsoittoa Sibelius-Akatemiassa opettajinaan Helge Valtonen ja Anna Kreetta Gribajcevic, ja Hanns Eisler – musiikkikorkeakoulussa Berliinissä Pauline Sachsen sekä Franz Liszt – musiikkikorkeakoulussa Weimarissa Prof. Erich Krügerin luokilla. Barokkiviulun ja – alttoviulunsoittoa hän on opiskellut Sibelius-Akatemiassa Kreeta-Maria Kentalan johdolla. Lisäksi hän on täydentänyt opintojaan lukuisilla mestarikursseilla opettajinaan mm. Lars-Anders Tomter, Kim Kashkashian, Tabea Zimmermann, Antoine Tamestit ja Thomas Riebl.

Hanna Pakkala on toiminut aktiivisena kamari- ja orkesterimuusikkona opintojensa alkuvaiheista lähtien. Hän on työskennellyt sijaisena mm. Radion sinfoniaorkesterissa, Helsingin kaupunginorkesterissa, Berliinin radion sinfoniaorkesterissa, Weimarin kaupunginorkesterissa sekä Suomalaisessa barokkiorkesterissa. Kauden 2013–2014 hän toimi Turun filharmonisen orkesterin sooloalttoviulistina. Pakkala soittaa myös säännöllisesti Helsingin barokkiorkesterissa ja on toiminut alttoviulujen äänenjohtajana vuodesta 2010 alkaen. Kamarimuusikkona hän on esiintynyt mm. Turun musiikkijuhlilla, Nauvon kamarimusiikkipäivillä, Kuhmon kamarimusiikkijuhlilla, sekä muiden kotimaisten tapahtumien lisäksi myös Englannissa, Latviassa, Puolassa, Saksassa ja Espanjassa. Hanna Pakkala sai toisen palkinnon Tampereen kansallisessa alttoviulukilpailussa marraskuussa 2012. Tammikuussa 2016 hän aloitti koeaikansa Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin sooloalttoviulistina.Hanna Pakkala on opiskellut alttoviulunsoittoa Sibelius-Akatemiassa opettajinaan Helge Valtonen ja Anna Kreetta Gribajcevic, ja Hanns Eisler –musiikkikorkeakoulussa Berliinissä Pauline Sachsen sekä Franz Liszt -musiikkikorkeakoulussa Weimarissa Prof. Erich Krügerin luokilla. Barokkiviulun ja -alttoviulunsoittoa hän on opiskellut Sibelius-Akatemiassa Kreeta-Maria Kentalan johdolla. Lisäksi hän on täydentänyt opintojaan lukuisilla mestarikursseilla opettajinaan mm. Lars-Anders Tomter, Kim Kashkashian, Tabea Zimmermann, Antoine Tamestit ja Thomas Riebl.

Pakkala on toiminut aktiivisena kamari- ja orkesterimuusikkona opintojensa alkuvaiheista lähtien. Hän on työskennellyt sijaisena mm. Radion sinfoniaorkesterissa, Helsingin kaupunginorkesterissa, Berliinin radion sinfoniaorkesterissa, Weimarin kaupunginorkesterissa sekä Suomalaisessa barokkiorkesterissa. Kauden 2013–2014 hän toimi Turun filharmonisen orkesterin sooloalttoviulistina. Pakkala soittaa myös säännöllisesti Helsingin barokkiorkesterissa ja on toiminut alttoviulujen äänenjohtajana vuodesta 2010 alkaen. Kamarimuusikkona hän on esiintynyt mm. Turun musiikkijuhlilla, Nauvon kamarimusiikkipäivillä, Kuhmon kamarimusiikkijuhlilla, sekä muiden kotimaisten tapahtumien lisäksi myös Englannissa, Latviassa, Puolassa, Saksassa ja Espanjassa.

Hanna Pakkala sai toisen palkinnon Tampereen kansallisessa alttoviulukilpailussa marraskuussa 2012. Hän on toiminut Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin sooloalttoviulistina tammikuusta 2016.

• Lasse Penttinen, lehtori, laulu

Tenori Lasse Penttinen on valmistunut musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemian laulumusiikin osastolta vuonna 2005. Lauluopinnot jatkuivat Wienin Musiikkiyliopistossa Franz Lukasovskyn luokalla. Vuonna 2007 Penttinen oli yksi voittajista kansainvälisessä Schloss Oper Haldenstein -kilpailussa Sveitsissä. Kaudet 2010–2014 hän on kuulunut Darmstadtin valtionteatterin solistikuntaan, jossa hänen moniin rooleihinsa kuuluivat mm. Mime Wagnerin oopperoissa Reininkulta ja Siegfried sekä Iopas ja Hylas Berliozin ooperassa Troijalaiset kuten myös Brittenin Ruuvikierteen Quint.

Kokkolan oopperan produktioista hän on ollut mukana laulaen mm. Eisensteinia Straussin Lepakossa, Maalaria ja Prinssiä Bergin Lulussa, Kuningasta S. Fargerlundin oopperassa Döbeln, Taminoa Mozartin Taikahuilussa sekä Severiniä Kurt Weillin Hopeajärvessä. Penttinen on ollut kiinnitettynä Aachenin teatterissa, minkä lisäksi hän on vieraillut mm. Barcelonan Liceussa, Wienin Volksoperissa sekä Wienin kamarioopperassa, Baselin teatterissa, Wiesbadenin valtionteatterissa, Münchener Biennalessa, Savonlinnan Oopperajuhlilla sekä SWR:n musiikkijuhlilla Schwetzingenissä, Opera Züidissa Hollannissa.

Penttinen lauloi Opera Boxin toteuttamassa Brittenin Lucretian raiskauksessa Male Choruksen ja Kornetti Kotsubein roolin Ilmajoen musiikkijuhlien toteuttamassa Tuomas Kantelisen säveltämässä oopperassa Mannerheim. Keväällä 2019 Penttinen teki Remendadon roolin Vaasan kaupunginteatterin Carmenissa ja seuraavana syksynä saman roolin Suomen Kansallisoopperassa, jossa hän keväällä 2020 lauloi myös Tanzmeisterin roolin Straussin oopperassa Ariadne auf Naxos, jota seurasi Suntion rooli Jaakko Kuusiston Jää -oopperassa. Oopperamusiikin ohella Penttisen ohjelmistoon kuuluu myös lied- ja oratorioteoksia, joista mainittakoon Bachin Matteus- ja Johannes-passion evankelistat. Lied-opintoja Lasse on suorittanut mm. Hartmut Höllin, Ivari Iljan sekä Gustav Djupsjöbackan johdolla. 

Lasse on opettanut laulua Centrian lisäksi mm. Keski-Pohjanmaan Konservatoriolla, ammattikorkeakoulu Noviassa. Yksityisoppilaita hänellä on ollut omien opintojen alkuajoista lähtien aina jatkuen läpi Saksassa vietetyn ajan. Musiikkiopintojen lisäksi hän on valmistunut kasvatustieteenmaisteriksi Jyväskylän yliopistosta 2008 pääaineenaan draamapedagogiikka. Oppimisen ja sen haasteiden ymmärrys on syventynyt myös opettamalla sijaisena eri luokka-asteita sekä yksityisesti oppilaita, joilla on ollut haasteita oppimisessa.

• Ulla Roiko-Jokela, lehtori, piano

Ulla Roiko-Jokela on Sibelius-Akatemiassa opiskellut pianisti ja musiikin maisteri. Hänen opettajiaan ovat olleet Kristiina Kask-Valve, Tarmo Huovinen ja lehtori Sanna Mattinen-Snellman (Sibelius-Akatemia), jonka opetuksen kautta Ulla perehdyttää opiskelijoita vapaaseen soittotekniikkaan. Hänellä on myös kamarimusiikkiopintoja prof. Ralf Gothónin ja Risto Fredrikssonin oppilaana. Roiko-Jokela on ottanut menestyksekkäästi osaa useisiin pianokilpailuihin, (mm. Ilmari Hannikainen) esiintynyt sekä orkesterin solistina että erityisesti kamarimuusikkona, sekä kantaesittänyt Tapani Länsiön Pianosonaatin Soios.

Roiko-Jokela on työskennellyt valmistumisensa jälkeen Oulun konservatorion säestyksen lehtorina neljä vuotta, Kokkolassa konservatorion opetuksen lehtorina kaksi vuotta ja vuodesta 1999 Centria-ammattikorkeakoulussa lehtorina. Roiko-Jokela on myös johtanut musiikin koulutusta Centria-ammattikorkeakoulussa kymmenen vuoden ajan ja sinä aikana ollut myös Suomen musiikkineuvostossa ammattikorkeakoulujen musiikin koulutusten edustajana. Tämän lisäksi hän on suorittanut Opettajan pedagogiset opinnot (2005), ollut vaihto-opettajana Shanghaissa, Permissä, Triestessä, Tromssassa ja Odensessa. Roiko-Jokela toimi Madetoja-pianokilpailun tuomaristossa 2018 ja on kouluttanut jo 20 vuoden ajan pianonsoitonopettajia ja valmentanut oppilaita useita kertoja pianokilpailuun.  

• Elina Salmi, lehtori, säveltapailu ja teoria

Elina Salmi on Harjavallasta kotoisin oleva musiikinteoreetikko ja pianisti. Hän valmistui vuonna 2010 musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemian Sävellyksen ja musiikinteorian osastolta pääaineenaan musiikinteoria. Päättötyönä hän tutki Lisztin Petrarca-sonetin nro 104 kahden lauluversion teksti-musiikkisuhdetta. Tutkielman ohjaajana oli professori Lauri Suurpää. Salmi opiskeli syyslukukaudella 2007 musiikkianalyysiä Lontoon King’s Collegessa opettajinaan Daniel Chua, Cliff Eisen ja John Deathridge. Pianonsoiton A-tutkinnon hän suoritti vuonna 2006 opettajanaan Hannu Lahtela.

Vuonna 2002 Salmi valmistui Turun ammattikorkeakoulusta musiikkipedagogiksi instrumenttipedagogiikan suuntautumisvaihtoehdosta pääaineenaan piano. Hänen opettajiaan olivat Elzbieta Guzek-Soini ja Jukka Juvonen.

Salmi on toiminut vuodesta 2010 Centria-ammattikorkeakoulun lehtorina vastuualueenaan klassisen genren Musiikin tiedollisen hahmottamisen aineet: musiikinteoria-aineet, säveltapailu, musiikinhistoria sekä musiikin perusteiden pedagogiikka.

• Raimo Vertainen, harmonikka
• Tea Polso, säestys, korrepetitio

Vakituiset vierailevat opettajat

• Antti Annola, laulu, ks. verkkosivut

• Mats Holmqvist, näyttämötyö
• Minna Koivula, ilmaisutyöpajat
• Sauli Zinovjev, nykymusiikin työpajat, ks. verkkosivut
• Kreeta-Maria Kentala, viulu, ks. verkkosivut

Kreeta-Maria Kentala opiskeli viulunsoittoa Keski-Pohjanmaan musiikkiopistossa Mauno Järvelän, Juha Kankaan ja Kaija Saariketun johdolla. Sieltä tie vei Sibelius-Akatemian kautta Jennifer ja Endre Wolfin luokalle Edsbergin musiikkikouluun Tukholmaan. Edsbergissä järjestetyllä mestarikurssilla Kreeta-Maria tapasi Reinhard Goebelin, ja siirtyi hänen vanavedessään opiskelemaan barokkimusiikkia Kölniin. Kreeta-Maria opiskeli barokkimusiikkia mestarikurssien ja yhteisten projektien merkeissä myös barokkiviulisti Monica Huggettin johdolla.

Uransa aikana Kreeta-Maria on ehtinyt olla töissä orkesterimuusikkona Radion Sinfoniaorkesterissa ja barokkimuusikkona Musica Antiqua Köln -yhtyeessä. Ilmeisesti sukuvikana innostuksen opetustyöhön perinyt Kreeta-Maria toimii myös monipuolisesti pedagogina. Hän on kysytty orkesterimuusikoiden ja soitinpedagogien kouluttaja etenkin barokin, klassismin ja varhaisromantiikan ajan tyyleissä. Aiemmin Kreeta-Maria on toiminut viulun lehtorina Länsi-Helsingin musiikkiopistossa sekä barokkiviulumusiikin lehtorina Sibelius-Akatemiassa. Lisäksi hän on opettanut barokkimusiikkia Pietarsaaren ammattikorkeakoulu Noviassa.

Kreeta-Marialla on lukuisia erilaisia kansanmusiikkia ja vanhaa musiikkia yhdistäviä konserttiohjelmia intiimistä duosta aina 10-henkiseen yhtyeeseen. Hän kuuluu barokkia, kansanmusiikkia ja uutta musiikkia ohjelmissaan yhdistävään Folkbarokkiyhtye SAMA:an, villejä ja tuntemattomampia barokin ajan sonaatteja esittävään The Jones Bandiin sekä eritoten pohjanmaalaisille vanhan musiikin iloa tuovaan Barocco Boreale -yhtyeeseen. Kreeta-Maria laatii ja soittaa kaikista mieluiten konserttiohjelmia, joissa on tuntemattomia säveltäjänimiä ja harvoin kuultua ohjelmistoa. Hänestä on myös mielenkiintoista sekoitella eri tyylilajeja keskenään: barokin seuraksi sopii mainiosti kansanmusiikki tai vaikkapa uusi tilausteos. Vuodesta 2019 vuoteen 2021 Kreeta-Maria toimii Oulunsalo soi -festivaalin taiteellisena johtajana.

Kreeta-Marian kamarimuusikkona ja solistina tekemät levytykset ovat keränneet ilahtuneita arvosteluja niin Suomessa kuin ulkomailla. Hän on saanut levytyksistään kolme Emma-palkintoa, ääni- ja kuvatallennetuottajien Janne-palkinnon sekä kaksi Yleisradion Vuoden levy -palkintoa. Vuonna 2016 Valtion taidetoimikunta myönsi Kreeta-Marialle viiden vuoden taiteilija-apurahan vuosille 2017–2021. 

• Mari Palo, klassinen laulu, ks. verkkosivut

Mari Palo on opiskellut laulua Keski-Pohjanmaan konservatoriossa Sirkka Haaviston johdolla ja vuodesta 1996 Marjut Hannulan oppilaana Sibelius-Akatemian laulumusiikin osastolla, jolta hän valmistui musiikin maisteriksi vuonna 2008.

Opintojen jälkeen hän on työskennellyt Hannulan lisäksi Tim Richardsin kanssa. Liedopintoja Palo on harjoittanut mm. Elisabeth Schwarzkopfin, Hartmut Höllin, Mitsuko Shirain ja Ilmo Rannan johdolla. Lappeenrannan laulukilpailussa 1999 Palo sai kolmannen palkinnon sekä Yleisradion erikoispalkinnon ja vuonna 2001 hän tuli toiseksi Merikanto-laulukilpailussa.

Mari Palo on konsertoinut useimpien suomalaisorkestereiden solistina mm. Esa-Pekka Salosen, Leif Segerstamin, Mikko Franckin ja Juha Kankaan johdolla. Kotimaan lisäksi Palo on konsertoinut Tanskassa, Ranskassa, Belgiassa, Japanissa, Unkarissa, Englannissa, Yhdysvalloissa sekä orkesterin solistina että liedlaulajana. Suomen Kansallisoopperassa Palo on vieraillut säännöllisesti vuodesta 1999.

Hänen roolejaan ovat mm. Taikahuilun Pamina, Figaron Häiden Kreivitär ja Barbarina (Mozart), Carmenin Micaëla ja Frasquita (Bizet), La Bohèmen Musetta, La Rondinen Bianca (Puccini), Adriana Materin Refka (Saariaho), Isän Tytön Vera (Kortekangas), Robin Hoodin Marian (Linkola), Ovelan Ketun Kettu (Janácek), The Rake’s Progressin Anne Trulove (Stravinsky), Indigon Myrna (Kivilaakso ja Toppinen).

Palo on vieraillut myös useissa suomalaisissa alueoopperoissa, pienemmissä oopperaseurueissa ja Savonlinnan Oopperajuhlilla seuraavissa rooleissa:

Anna Karenina: nimirooli (Uspenski), La Traviata: Violetta (Verdi), Alvilda in Abo: Alvilda (Badia), Kuninkaan Sormus: Regina von Emmeritz (I.Kuusisto), Taipaleenjoki: Kirsti (I.Kuusisto), Eukko –Pidättekö vainajista?: Tyttö (Koskinen), Madame de Sade: Anne (Koskinen), Voi Vietävä!: Orava (Lintinen), Fitness-kevytooppera: Barbi (Lintinen), Koirien Kalevala: Tytti (J.Kuusisto), Hui Kauhistus!: Neiti Sipsu (Linkola), Seitsemän Koiraveljestä: Venla (Fagerudd), Abelard ja Heloïse: Heloïse (Sivén), Iloinen leski: Hanna Glavari (Lehár), Hannu ja Kerttu: Hannu (Humperdinck), Carmen: Micaëla (Bizet).

Palo on vieraillut myös Den Norske Operassa Oslossa ja Leipzigin oopperassa.Kaudella 2016–2017 Palo vierailee Suomen Kansallisoopperan lavalla Kreivittären ja Micaëlan rooleissa.

Mari Palo on kantaesittänyt ja levyttänyt Aulis Sallisen teoksen Barabbas dialogeja, hän laulaa myös Helsingin kaupunginorkesterin levytyksellä Sallisen oopperasta Kuningas lähtee Ranskaan. Palo on tullut tutuksi myös Finlandia Recordsin julkaisemilla soololevyilla¨ “Illan varjoon himmeään” (2003) sekä “Mari Palo” (2005). Mari Palo vierailee myös Vantaan Viihdeorkesterin joululevyllä “Joulun Hohde” (2006 Ondine).

Kamarimusiikki−

Vakituiset vierailijat

• Tuomas Kupiainen, viulu

• Petja Kainulainen, sello
• Eriikka Maalismaa, viulu

Rytmimusiikki−

• Jussi Lampela, hahmotusaineet, www.jussilampela.com

Jussi Lampela on Helsingistä lähtöisin oleva säveltäjä, sovittaja ja kitaristi. Hänen päätyönään viimeisen 15 vuoden ajan ovat olleet erilaiset musiikin sovitus- ja sävellystyöt vaihteleville kokoonpanoille konsertteihin, äänilevyille, elokuviin ja televisioon.

Lampela on työskennellyt vuodesta 2010 Jussi Lampela Nonet – yhtyeessään säveltäjän ja johtajan roolissa. Syyskuussa 2022 hän julkaisi levyn yhdessä Turku Jazz Orchestran kanssa, ”Jazz Noir” big bandille ja kahdelle solistille. Sama syksynä julkaistiin myös Jussi Lampela Ensemblen debyyttilevy.

Hän on tehnyt yhteistyötä mm. Vantaan viihdeorkesterin, Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin, Oulu Sinfonian, Oulu All Star Big Bandin sekä Umo Helsinki Jazz Orchestran kanssa sekä työskentelee säännöllisesti myös elokuvamusiikin orkestrointi- ja sovitustöiden parissa.

• Matti Oja, kitara
• Timo Roiko-Jokela, lehtori, rytmimusiikin genrevastaava

Timo Roiko-Jokela toimii Centriassa päätoimisena lehtorina ja rytmimusiikkivastaavana. Hän on kotoisin Kannuksesta, ja asuu Kokkolassa perheensä kanssa.

Timo on opiskellut 1990–1996 Oulunkylän Pop & Jazz Konservatoriossa (nykyinen Helsingin Pop & Jazz Konservatorio) pääaineina rumpusetti ja perkussiot. Yksityisiä vibrafonitunteja hän on ottanut Severi Pyysalolta 1990–1992. Timo valmistui Pop & Jazz Konservatorion opettajalinjalta vuonna 1996.

1996–1999 Roiko-Jokela jatkoi opintoja jatkotutkintolinjalla ohjaavana professorinaan Klaus Suonsaari suorittaen A-tutkinnon rummuilla keväällä 1999. Lisäksi hänellä on kursseja Sibelius-Akatemian jazz-leirillä sekä Berklee College of Musicissa Bostonissa.

Hän on päivittänyt osaamistaan tekemällä pedagogiset opinnot v. 2009–2010 Tampereen ammatilliseen korkeakouluun ja YAMK-tutkinnon Oulun ammattikorkeakouluun v. 2019–2021.

Muusikkona hän on työskennellyt laidasta laitaan: mm. Micke Björklöf & Blue Strip, Guardia Nueva, Pepe Willberg, Jari Sillanpää, Arja Koriseva, Jocke Kantola Band (feat. Joonatan Rautio), Tuppu Orrenmaa Band (w/Pekka Pohjola), Ad Lib Quintet (w/Juki Välipakka, Pentti Lahti, László Süle, Jukka Kampman, Timo Tuppurainen & Jari Perkiömäki), ollut mukana lukuisissa TV-ohjelmissa, levytyksissä ja konserteissa. Lisäksi teatterityöskentelyä Suomen Kansallisteatterin, Helsingin Kaupunginteatterin, Svenska Teaternin, Vaasan ruotsinkielisen teatterin ja Kokkolan KUF-teatterin musikaaleissa.

• Jussi Turpeinen, improvisointi
• Heli Uusimäki, lehtori, laulu

Heli Uusimäki (s. 1973) on kokkolalainen laulun opettaja, kuoronjohtaja ja muusikko. Hän aloitti opiskelunsa Keski-Pohjanmaan Konservatoriossa sekä musiikinohjaaja että laulunopettajalinjalla, jatkaen siitä sitten Keski-Pohjanmaan Ammattikorkeakouluun valmistuen musiikkipedagogiksi vuonna 2005. AMK-opintojen aikana hän vietti vuoden Piteån Musiikkikorkeakoulussa Ruotsissa. Uusimäki suoritti ylemmän AMK-tutkinnon vuonna 2009 Metropolia ammattikorkeakoulussa.

Laulunopettajina Uusimäellä on ollut mm. Sirkka Haavisto, Mirja Mäkelä, Elisabeth Melander (Göteborg), Susanna Mesiä. Lisäksi hän on opiskellut Estill -metodia Dorte Hyldstupin kursseilla.

Heli Uusimäki on laulanut muun muassa jazzia, soulia, iskelmää, laulelmia eri kokoonpanojen solistina. Esimerkkeinä Heli&the Omelets ja Sulttaaniklubi. Hän on toiminut taustalaulajana niin studiossa kuin keikoilla. Hän työskenteli laulajana Kokkolan Kaupunginteatterin produktiossa Käsky. Uusimäki on So Many Sisters -lauluyhtyeen taiteellinen johtaja. Hän laulaa itse nelihenkisessä Hehku Ensemblessä.

• Egon Veevo, sähköbasso
• Ann-Sofie Åminne, laulu (CVT)
• Tuomas J. Turunen, piano, ks. verkkosivut
• Jessica Riippa, laulu, ks. verkkosivut

Kansanmusiikki−

• Tallari, Ammattikansanmusiikkiyhtye Tallari on opettanut Centriassa säännöllisesti kansanmusiikkikoulutuksen alkuajoista lähtien, ks. www.tallari.net
  • Esko Järvelä, viulu
  • Arto Järvelä, viulu
  • Katri Haukilahti, viulu
  • Sampo Korva, piano/harmoni, kansanmusiikin teoria
• Timo Alakotila, vieraileva opettaja, ks. verkkosivut
• Anne-Mari Hakamäki, kansanlaulu
• Petri Hakala, Topi Korhonen, Juha Yli-Kotila, kitara
• Antti Järvelä, viulu, yhtyeet
• Pilvi Järvelä, piano, harmoni
• Paula Kettu, kansantanssi
• Riitta Kossi, lehtori, harmonikka, kansanmusiikin historia, yhtyeet, pedagogiikka, opinnäytteet, hanketyö, kansanmusiikin opetusjärjestelyt

Riitta Kossi aloitti pianonsoiton opinnot 9–vuotiaana kanttori Raija-Leena Kentala-Polson oppilaana. Muutama vuosi myöhemmin hän siirtyi suorittamaan musiikin perusopintoja Keski-Pohjanmaan konservatorioon, missä pääinstrumentiksi vakiintui harmonikka. Alkuaikojen pitkäaikaisena opettajana toimi Unto Jutila. Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osastolta Riitta Kossi valmistui musiikin maisteriksi 1994 opettajanaan muun muassa harmonikkataiteilija ja musiikin tohtori Maria Kalaniemi.

Riitta Kossi on toiminut muusikkona mm. kansanmusiikin yhtyeissä Värttinä ja Helsingin kaksrivisnaiset. Värttinä saavutti 1991 Oi Dai-albumillaan platinalevyn rajan ja seuraavana vuonna yhtye sai arvostetun Emma-palkinnon. Värttinän ja useiden muiden yhtyeiden muusikkona Kossi on esiintynyt kotimaan lisäksi lukuisilla kiertueilla Yhdysvalloissa ja Euroopassa.

Freelancer-toimintavuosien jälkeen Riitta Kossi muutti takaisin kotiseudulle 2005 ja on toiminut siitä lähtien Centria-ammattikorkeakoulun musiikin koulutuksen lehtorina. Työn ohessa hän on suorittanut ammatillisen opettajan pedagogiset opinnot ja musiikkiterapian perusopinnot. Viime vuosina hän on toiminut hanuristina myös trio-kokoonpanossa laulaja Sirkka Haaviston ja pianisti Timo Alakotilan kanssa.

• Antti Paalanen, vähäriviset haitarit, improvisointi, ks. verkkosivut
• Senni Heiskanen, kantele, yhtyeet
• Sampsa Kujala, yhtyeet
• Tuomas Rounakari, viulu, laulu, improvisointi, ks. verkkosivut
• Tero Hyväluoma, viulu
• Karoliina Kantelinen, kansanlaulu
• Demian Seesjärvi, laulu
• Anna Näkkäläjärvi-Länsman, joiku

Centrian kansanmusiikkikoulutuksella on vahva yhteistyö kaustinsen kansamusiikki-instituutin kanssa.

Opiskelijavalinta

Lisälomake ja valintakoe, kevät 2024−

Centria-ammattikorkeakoulun Musiikkipedagogi (AMK) -koulutukseen hakevien tulee täyttää yhteishaun hakulomakkeen lisäksi Centria-ammattikorkeakoulun musiikkipedagogi (AMK) -koulutuksen lisälomake. Valintakoeohjeesta löydät tarkemmat tiedot vaatimuksista. Lomake tulee täyttää ke 27.3.2024 klo 15.00 mennessä.

Lisälomakkeen perusteella jatkoon valituille lähetetään kutsu valintakokeeseen viimeistään pe 5.4.

Valintakoe on kaksiosainen. Ensimmäinen vaihe on etävalintakoe, jonka perusteella hakija kutsutaan Kokkolaan toiseen valintakokeeseen.

Etävalintakoelomakkeen viimeinen palautuspäivä on 21.4.2024. Toiseen vaiheeseen kutsutut saavat tiedon viimeistään 26.4.

Haastattelu, säveltapailu- ja musiikinteoriakoe sekä instrumenttikoe jatkoon valituille järjestetään 16.5. tai 17.5.2024 Kokkolassa, Pitkänsillankatu 16 (K-P Konservatorion rakennus).

Lähivalintakokeen lisäpäivä on maanantai 27.5. (esim. sairaustapaukset).

Jokainen kokeen osio tulee suorittaa hyväksytysti. Yhdenkin osion nolla-tulos aiheuttaa koko kokeen hylkäämisen. Instrumenttikokeessa hyväksytty suoritus on vähintään 18 p (max 45 p). Instrumenttikoe sisältää pakollisen pääinstrumenttinäytteen instrumenttipedagogiksi hakeville sekä sivuinstrumenttinäytteen musiikinohjaajan koulutukseen hakeville.

Hakukelpoisuus AMK-tutkintoon johtaviin opintoihin−

Voit hakea ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin, jos olet suorittanut

•    suomalaisen lukion oppimäärän ja/tai ylioppilastutkinnon
•    International Baccalaureate -tutkinnon (IB)
•    European Baccalaureate -tutkinnon (EB)
•    Reifeprüfung-tutkinnon (RP)
•    120 opintoviikon laajuisen suomalaisen ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavan aiemman
     vähintään 80 opintoviikon laajuisen ammatillisen tutkinnon
•    suomalaisen opistoasteen tai ammatillisen korkea-asteen tutkinnon
•    näyttötutkintona suoritetun suomalaisen ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai  
     erikoisammattitutkinnon tai niitä vastaavan aikaisemman tutkinnon
•    ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa hakukelpoisuuden vastaaviin
     korkeakouluopintoihin
•    alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon.

Joihinkin hakukohteisiin ammattikorkeakoulut voivat vaatia tietyn tutkinnon tai muita todistuksia.

Lisätietoa hakukelpoisuudesta